IWELLOn treenivinkki: sulata stressikuormaa rennolla liikunnalla

IWELLOn asiakkaat pähkäilevät usein kuormittumisen ja palautumisen välistä suhdetta. Miten mieli ja kroppa pidetään tasapainossa arjen aallokossa?

Hyvinvointi syntyy pitkällä aikavälillä

Kuten IWELLOn Merianna kirjoittaa blogissaan, hyvinvointi on pitkän tähtäimen asia.

”Jotta hyvinvoinnista tulee pysyvä olotila, sitä täytyy ylläpitää jokapäiväisillä arkisilla valinnoilla. Hyvinvointiteot tuottavat tulosta pitkällä tähtäimellä. Kysymys ei ole siitä, valitsetko tänä iltana sohvan treenin sijaan, vaan siitä, kumpia valintoja kertyy enemmän viikon, kuukauden ja vuoden aikana.” Onnittelut onnesta -blogi

Myös fyysinen harjoittelu kannattaa miettiä muun elämän kuormituksen mukaan.

Keho ei tiedä, mistä stressi tulee

Kuormittuminen tarkoittaa keholle stressitilaa. Stressin oireet ovat yksilöllisiä, mutta niitä voivat olla esimerkiksi päänsärky, huimaus, sydämen tykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, sairauskierre ja selkävaivat (Mattila 2010). Tyypillistä on esimerkiksi stressitasojen kanssa yltyvä ja laantuva alaselkäkipu. Oireiden taustalla on kohonnut syke (sykevälivaihtelu on pientä) sekä lisääntynyt kortisolin eritys (Puttonen 2006). Pitkäkestoisella stressillä on merkittäviä vaikutuksia kehoon ja aivoihin ja yleisesti työhyvinvointiin (Puttonen 2006).

Keho reagoi kuormitukseen samalla tavalla riippumatta siitä, mistä kuormitus johtuu. Intensiivinen ja kuormittava työpäivä aiheuttaa kehossa samoja reaktioita kuin fyysinen harjoittelu. Jos treenaat rankan työpäivän jälkeen kovaa, kehon stressireaktio pitkittyy ja palautuminen vaikeutuu. Ihminen voi huonsoti ja työssäjaksaminen on koetuksella.

”Jos olet psyykkisesti kuormittunut, älä treenaa fyysisesti kovaa. Älä, vaikka se tuntuisikin sillä hetkellä hyvältä.” IWELLOn Henna

Sulata kuormaa palauttavalla harjoittelulla

Suosi kuormittuneena palauttavaa harjoittelua tai muuta mielekästä tekemistä. Palauttava liikunta lisää lihasten verenkiertoa ja sitä kautta kuona-aineiden poistumista kehosta sekä parantaa unen laatua. Nämä sulattavat myös psyykkistä kuormaa. Palauttava liikunta on mielekästä kevyttä liikuntaa, jossa syke pysyy alhaisena eikä hengästytä. Tällaisia ovat esimerkiksi

• kehonhuolto, kuten jooga, pilates, kevyt venyttely ja putkirullailu
• kevyet kävelylenkit
• marjastus, sienestys, puutarhan hoito ja kevyet kotityöt
• (lähde: IWELLOn fyysinen valmentaja Hilla)

Mistä tietää, milloin on parempi ottaa rennosti?

Palautumisen tila on mahdollista mitata tarkasti esimerkiksi sykevälivaihteluita tarkkailemalla, kuten IWELLOn käyttämässä Firstbeat-analyysissä (lue lisää IWELLOn muista palveluista), tai esimerkiksi aktiivisuusrannekkeiden avulla. Suuntaa antavan palautumisen tilan voi tarkistaa myös yhdellä kysymyksellä:

”Etkö jaksa, vai eikö sinua huvita?”

Kelaile kulunutta päivää, viikkoa ja kuukautta. Onko sinulla ollut rankkaa? Jos on, ota fyysisen harjoittelun kannalta rennosti. Jos taas mieli ei ole kovin kuormittunut, voi treenata fyysisesti kovempaa.

Lue lisää hyvinvoinnin ikuisuuskysymyksistä ja parempien valintojen tekemisestä aiemmasta postauksesta.

Vaihtelu tekee paitsi mielelle, myös keholle hyvää!

Jos kiinnostuit oman kehon kuuntelusta enemmän, Firstbeat-hyvinvointianalyysi voisi sopia sinulle. Firstbeatissa ja työhyvinvointivalmennuksissa ota yhteyttä IWELLOn Hennaan, henna@31.217.192.81!

Teksti ja video:

Merianna Rossi, Sisällöntuottaja, IWELLO Oy

merianna@31.217.192.81, puh. 045 8027000

Merianna ihmettelee, miten aktiivinen ikiliikkuja voisi hyväksyä kehon tarpeen levätä. Yhtenä keinona on liikkua vain mielekkäällä tavalla – jos joku päivä ei tee mieli tehdä lemppariharjoitusta, on parempi (sekä keholle että mielelle) jäädä lepäämään.

// Your body doesn’t know where the stress comes from. That’s why you should modify your physical training according on your life situation. When you have much stress, you should concentrate on restorative training, for example yoga, pilates, stretching or walking. //

Lähteet

Mattila, A. 2010. Stressi. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

Puttonen, S. 2006. Stressin fysiologiset vaikutukset. Työterveyslääkäri, 24(3): 28-31.