Psykologinen turvallisuus on avain asiantuntijaorganisaation menestykseen
Tuntuvatko alla olevat esimerkit psykologisesta turvallisuudesta tutuilta?
”Työpäivä on alkamassa tiimipalaverilla. Liisa on huomannut tuotannossa pullonkaulan, johon olisi hyvä puuttua. Häntä hieman jännittää ottaa asia esille, varsinkin koska hän on vasta liittynyt tiimiin ja on nyt kyseenalaistamassa vanhoja toimintatapoja. Liisa ajattelee kuitenkin, että kaikki tiimissä ovat olleet kannustavia ja esimies on rohkaissut ottamaan heti esille ongelmat ja kehitysehdotukset. Hän aikoo rohkaistua asiasta kertomaan.”
”Matilla on mielessään uusi idea, jolla saataisiin tarjottua asiakkaalle lisäpalvelua. Hän arvioi, että palvelun lisääminen valikoimaan tuottaisi lisämyyntiä ja tyytyväisempiä asiakkaita. Matti kuitenkin miettii edellistä kertaa, kun otti tiimissä esille uuden idean. Tiimiläisten ilmeet menivät huolestuneiksi ja lopulta moni alkoi kysellä idean heikkouksista ja kuvata, miksi se ei todennäköisesti toimisi. Lopulta esimies sanoi, että kannattaisi keskittyä vain perustöihin. Matti päättää, että odottaa ideansa kanssa otollisempaa hetkeä.”
Yrityksessä, jossa koetaan psykologista turvallisuutta, uskalletaan enemmän.
Mikä saa toisaalta Liisan rohkeasti kertomaan epäkohdasta ja toisaalta jäädyttää Matin halun kertoa lisämyyntiä tuovasta ideasta? Taustalla on yhteinen ilmiö eli psykologinen turvallisuus. Liisan työyhteisössä se toimii ja Matin työyhteisössä ei. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä työntekijät uskaltavat ottaa esille hankaliakin asioita pelkäämättä torjuntaa tai haittavaikutuksia itselle. He kunnioittavat toinen toistaan ja luottavat siihen, että haastavissakin paikoissa löydetään yhdessä ratkaisuja.
”Kun psykologinen turvallisuus on kunnossa, uskalletaan kertoa kehitysideoista, kokeilla uusia toimintatapoja ja ottaa riskejä.”
Sanna Kinnunen, psykologi, KTM
Miten psykologinen turvallisuus yrityksissä liittyy tuloksen tekemiseen?
Kun työssä tarvitaan luovuutta, oppimista tai yhteistyötä, psykologisen turvallisuuden merkitys suorituskyvylle korostuu. Ja missäpä työyhteisössä näitä kolmea ei nykyaikana tarvittaisi? Turvallisuuden tarve on yksi ihmisen perustarpeista ja jos ihminen ei koe olevansa turvassa, hänen huomionsa suuntautuu keinoihin, joilla varmistellaan omaa selviämistä. Psykologit tietävät aivojen toiminnasta sen, että ihminen ei tällaisissa oloissa pysty myöskään tulevaisuuden maalailuun ja ideointiin, vaan keskittyminen on nykyhetken selviytymisessä.
Miten psykologisen turvallisuuden puute näkyy yrityksissä?
Pahimmillaan psykologisen turvallisuuden puuttuessa työyhteisöstä tulee taistelutanner, jossa oman aseman pönkittämiseksi jätetään olennaista tietoa jakamatta muille. Kukaan ei myöskään halua olla viestintuoja ongelmista, joten pulmatilanteet yrityksissä ehtivät kehittyä hyvin pitkälle ennen kuin niihin puututaan. Uudet ideat jäävät kertomatta ja kehitysideat jakamatta.
Psykologisen turvallisuuden hyödyt
Kun taas psykologinen turvallisuus toimii, on huomattu osallistumisen luovaan työskentelyyn lisääntyvän. Myös innovaatioiden tuottaminen on lisääntynyt. Lisäksi virheistä todella opitaan ja niiden pohjalta tehdään parannuksia olemassa oleviin käytäntöihin. Myös muutosten läpivieminen onnistuu, kun ihmiset kokevat sen tapahtuvan turvallisessa ympäristössä, jossa on tilaa oppia ja totuttautua uusiin käytäntöihin.
Kun psykologinen turvallisuus koetaan vahvaksi, niin sekä yksilö- että tiimitasolla on huomattu, että suoriutuminen, tiedon jako ja sitoutuminen työyhteisöön lisääntyvät. Työntekijät ovat myös valmiimpia panostamaan organisaation kehittämiseen ja tarvittaessa venymään tiimin hyväksi ruuhkahuippujen aikana. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä myös työtyytyväisyys on korkeampi.
Näillä tutkituilla hyödyillä taas on selkeä yhteys koko organisaation suoriutumiseen ja tätä kautta tulokseen. Psykologisen turvallisuuden kehittämiseen kannattaa siis panostaa.
Tiimien psykologiseen turvallisuuteen panostetaan myös Googlella
Jos yllä luotellut tutkimustulokset eivät vielä vakuuttaneet, ehkäpä käytännön esimerkki menestyvästä organisaatiosta auttaa. Google teki muutama vuosi sitten tutkimuksen siitä, millainen on optimaalinen tiimi. He huomasivat, että psykologinen turvallisuus nousi kaikkein keskeisimmäksi Googlen tiimien menestymistä selittäväksi tekijäksi.
Kuinka psykologisesti turvallinen ilmapiiri luodaan?
Psykologisen turvallisuuden kehittämiseen voivat osallistua kaikki työyhteisön jäsenet. Alla on koottuna muutamia tutkimuspohjaisia vinkkejä, kuinka lähteä kehittämään turvallista työyhteisöä yksilö-, työyhteisö- ja johtotasoilla.
YKSILÖ
- Huomaa, mitä sinä tuot mukanasi tilaan: Stressaantuneena tai väsyneenä viestimme herkästi jo ilmeiden ja eleiden avulla epäilevyyttä uusille ideoille ja torjuvuutta hankalien asioiden käsittelylle. Tällöin et tue psykologisen turvallisuuden syntymistä. Voit kokeilla omasta olosta kertomista, etteivät toiset tulkitse väärin reaktioitasi.
- Rauhoita tilannetta hengittämällä: Syvä ja rauhallinen hengitys laskee stressitasoja ja auttaa keskittymään olennaiseen. On myös havaittu, että 10 hengen tiimissä jo yhden henkilön hengityksen rauhoittaminen vaikuttaa koko tiimin stressitasoihin. Rauhoittuminen auttaa toimimaan rakentavammin myös haastepaikoissa.
TYÖYHTEISÖ
- Jaa tietoa: Tiedon jakaminen on käytännöllinen luottamuksen osoitus ja auttaa rakentamaan psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Tiedon jako on luonnostaan helpompaa psykologisen turvallisuuden vallitessa, mutta sitä voi käyttää myös keinona luoda turvallista ilmapiiriä.
- Käytä Joo ja -menetelmää uusien ideoiden kanssa: Kun joku tuo esille uuden idean, jatkakaa hetki idean kehittämistä eteenpäin (esim. ”Joo, tuo kuulostaa tosi hyvältä. Siihen voisi vielä lisätä tällaista.”) Näin luodaan kannustavaa ilmapiiriä ideoiden esittämiseen. Ideoiden heikkoudet ja jatkomahdollisuudet ehtii kyllä kartoittaa hetken myönteisen pöhinän jälkeen.
JOHTO
- Palkitse epäkohtien ja kehitysehdotusten esiintuonnista: Palkitsemisjärjestelmä viestii organisaation käytännön arvostuksista. Asioiden puheeksi ottamisen kannustimet voivat olla hyvin monenlaisia eikä rahallinen arvo ole välttämättä paras mittari tehokkaalle kannustimelle. Tärkeintä on viestiä konkreettisin keinoin, että yrityksessä arvostetaan puheeksi ottoa.
- Kannusta oppimiseen: Oppimismyönteisissä organisaatioissa psykologinen turvallisuus on korkeammalla tasolla. Tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia ja antamalla mahdollisuuksien mukaan kunnolla tilaa ja apua uuden työtehtävän tai käytännön oppimiselle johto viestii, että kehittyminen on yhteinen juttu organisaatiossa. Varsinkin kun tulee virheitä tai epäonnistumisia, kannattaa puhe siirtää pian siihen, mitä tästä opitaan ja miten hyödynnetään ongelman tuoma kehitysmahdollisuus. Tällöin luot psykologista turvallisuutta sekä yksilö- että yritystasolla.
Lähteet
Duhigg, C. (2016). What Google learned from its quest to build the perfect team. The New York Times Magazine, 26.
Frazier, M. L., Fainshmidt, S., Klinger, R. L., Pezeshkan, A., & Vracheva, V. (2017). Psychological safety: A meta‐analytic review and extension. Personnel Psychology, 70(1), 113–165.
Edmondson, A. C., & Lei, Z. (2014). Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior, 1(1), 23–43.
Newman, A., Donohue, R., & Eva, N. (2017). Psychological safety: A systematic review of the literature. Human Resource Management Review, 27(3), 521–535.
Kirjoittaja: Sanna Kinnunen, psykologi, KTM