Tutkimus on tämän päivän juttu. Kaikki uskottava perustuu tutkimuksiin. Tutkimukset takaavat, että tieto perustuu johonkin mitattavaan, arvioitavaan tai selitettävään. Johonkin puolueettomaan ja riippumattomaan, mikä takaa tulosten yleistettävyyden. Etenkin hyvinvointialalla tutkittua tietoa ilmaantuu kuin leskenlehtiä lumen alta paljastuville ojanpenkoille. Tietoa on paljon ja usein eri tutkimukset tuottavat ristiriitaista tietoa samasta aiheesta. Kenen veneeseen tällaisessa tutkimusmyrskyssä uskaltaa hypätä?
Suhtaudu kriittisesti
Tutkittuun tietoon tulisi aina suhtautua kriittisesti. Ei niin, ettei uskoisi mitään, vaan niin, että pystyy perustelemaan, mihin uskoo ja miksi. Tutkittu tieto ei ole kiveen hakattua faktaa, vaan se on suuntaa antava, senhetkinen ja tutkimuksen resurssien puitteissa toteutettu kuvaus tai malli todellisuudesta.
Miksi tutkimus on toteutettu? Kuka on toteuttanut tutkimuksen? Kuka rahoittaa? Millä tavalla tutkimus on toteutettu ja missä? Miten tutkimuksessa on arvioitu tutkimuksen onnistumista, luotettavuutta ja skaalautuvuutta?
Mistä tietää, mihin voi luottaa?
Luotettavassa tutkimuksessa kerrotaan avoimesti tutkimuksen toteuttajista ja toteutuksesta. Jos jotain tutkimukseen olennaisesti liittyvää jätetään kertomatta tai yritetään salata, tutkimukseen on syytä suhtautua erityisen kriittisesti. Myös tutkimustulosten raportointiin ja julkaisuun on hyvä kiinnittää huomiota; sillä, miten tutkimustuloksista kerrotaan, voidaan vaikuttaa siihen, miten tulokset ymmärretään. Hyvässä tutkimuksessa on myös aina arvioitu tutkimuksen onnistumista ja luotettavuutta. Vastuu tutkimuksen ymmärtämisestä ja tulkinnasta on kuitenkin aina lukijalla.
Laadukas hyvinvointitutkimus sisältää arvokasta tietoa, joka tarjoillaan käytännönläheisesti ja terveellä järjellä höystettynä.
IWELLOssa tutkitaan
IWELLOssa tutkimustiedolla on oma tärkeä roolinsa. Tutkittu tieto antaa pohjan sille, mitä teemme, koska haluamme, että valmennuksemme ja menetelmämme toimivat oikeasti. Valmentajillamme on laaja koulutus oman asiantuntijuutensa pohjalla ja he kouluttautuvat jatkuvasti lisää. Tästä löytyy lisätietoa valmentajien esittelysivuilla.
Tuemme valmentajiemme kouluttautumista esimerkiksi kuukausittaisilla tiimipäivillä, jossa valmentajat kouluttavat toisiaan. Viimeisimmässä maaliskuun 2017 tiimipäivässä IWELLOn Satu esitteli ja testautti huikeaa Mind Body Bridging (MBB) –mentelmää.
Lisäksi haluamme tietää, että valmennuksemme ja käyttämämme metodit ovat toimivia. Teemme jatkuvaa tutkimusta omista valmennuksistamme. Arvioimme valmennustemme onnistumista yhdessä asiakkaiden kanssa, keräämme valmennuksista palautetta sekä kuuntelemme asiakkaiden toiveita ja tarpeita. Näiden avulla räätälöimme paitsi metodejamme ja menetelmiämme, myös valmennusten rakennetta ja sisältöjä. Lisäksi testaamme kaikki uudet valmennukset ennen käyttöönottoa.
Valmennuksemme ovat myös akateemisen tutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Valmennuksistamme kerätään aineistoa pro gradu –tutkimusta varten Jyväskylän yliopistossa Kasvatustieteiden tiedekunnassa. Tutkimuksen aiheena ovat hyvinvoinnin, identiteetin ja voimaantumisen teemojen kietoutuminen hyvinvointivalmennuksessa. Aineiston analysointi alkaa syksyllä 2017 ja tutkimuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2018. Tulemme julkaisemaan tutkimuksen aikana noussutta kiinnostavaa tietoa blogissa!
”Valmennus perustuu tutkittuun tietoon…” Mitä väliä?
Hyvinvointitutkimuksen pohjalta muodostetut elintapaohjeet, vinkit ja kokonaiset valmennukset ovat aina keskustelua herättävä aihe. Joillakin ne toimivat, mutta joillain toisilla eivät. Kaikkea ei tarvitse – tai edes kannata – uskoa. Valmennukseen lähtiessä taskuun kannattaa napata reilu kourallinen maalaisjärkeä, jonka avulla ”tutkittua tietoa” on mahdollista arvioida omassa elämässä. Jos joku ei toimi, hyvä valmentaja osaa antaa muitakin vinkkejä.
Valmennukseen lähtiessä taskuun kannattaa napata reilu kourallinen maalaisjärkeä, jonka avulla ”tutkittua tietoa” on mahdollista arvioida omassa elämässä.
Tutkittu tieto tuottaa hyvinvointivalmennukseen lisäarvoa, kun tieto ja menetelmät pohjautuvat muuhunkin kuin valmentajan henkilökohtaiseen kokemukseen. Tutkimustieto saattaa myös tuottaa uusia näkökulmia jo juurtuneisiin tarkastelutapoihin. Tutkimuksiin perustuva tieto on hyvä pohja ryhtyä tarkastelemaan ja rakentamaan omaa hyvinvointia, mutta kannattaa muistaa, että hyvinvointi on muutakin kuin lähdeviitteitä. Hyvinvointi on ennen kaikkea henkilökohtainen kokemus ja jos tuntuu siltä, että joku osaisi auttaa oman hyvinvoinnin kehittämisessä, tunnetta kannattaa uskoa – oli avuntarjoaja sitten tutkittua tietoa, tai jotain muuta.
Merianna Rossi
Sisällöntuottaja, IWELLO Oy
merianna@31.217.192.81, 0458027000